39424721_s.jpg

Moi taas! Täällä taas ollaan, vaikka aikaa on taas edellisestä postauksesta vierähtänyt. Laina-asioitahan tässä blogissa on ollut tarkoitus käsitellä ja niinhän olen tehnytkin ja tulen vielä tekemään. Mutta tähän väliin yks postaus nettiostoksista. Koska on ollut kiinnostava nähdä jo tässä ihan viimeisen viiden vuoden aikana se valtava muutos pelkästään jo omassakin ostoskäyttäytymisessä.

Eli munkin ostoksista suurin osa on siirtynyt nettiin. Liput ja matkat ostin aiemmin jo netistä, samoin kuin varasin hotellit, mutta nykyään ostan kaiken muunkin netistä. Vaatteet, kengät ja kodin tarvikkeet ostan kaikki, vaikka kaiken sais myös suuresta tavaratalosta ihan läheltä. En tykkää käydä tavarataloissa. Siks on kiva ku voi ostaa netistä. Lisäksi mulla on vähentynyt kaikki turhat ostokset, eli ostan netistä vain ja ainoastaan sitä mitä tarvin. Hyviä tarjouksia ja alennuskoodeja käytän näihin tietysti, mutta siis en osta niiden takia, vaan siks ku tarvin.

Tykkään käyttää verkkosivuja, joissa usean kaupan tuotteet on koottu samalle sivustolle, eli yhdellä haullal löytyy kymmenien verkkokauppojen tuotteita. Esimerkiksi Verkkokauppa24.com on yks hyvä esimerkki, hakusanalla löytyy tuotteita ja tarkasti myös merkillä. Tämä ei toimi silloin kun ei tiedä mitä ostaa, mutta minulle sopii. Pelit ja leffat ostan usein myös täältä, koska sieltä löytyy paljon niitä tuotteita mistä olen kiinnostunut.

Mulla on teini-ikäinen poika, jonka nettikäyttäytymistä olen myös mielenkiinnossa seurannut. Hän ostaa kaiken netistä, mutta vielä eri tavalla kuin minä. Esimerkiksi hän käyttää kiina-kauppoja paljon, ja todella tilaa sieltä vain mitä tarvitsee, vaikka yhden euron tuotteen kerrallaan, kun itse aina siirrän tilauksen tekemistä niin, että voin tilata useita tuotteita samaan aikaan. Mutta hän todella tekee tilaukset yksittäin aina heti kun tarvitsee. Nettiostaminen on hänelle vielä luonnollisempaa kuin minulle.

No, ruokaa en ole vielä netistä ostanut, asun vähän periferiassa, joten en tiiä miten se toimis. Sen olen toistaiseksi ostanut paikallisesta ruokakaupasta ja voi olla että ostan vastaisuudessakin, on kuitenkin kiva käydä siellä ku voi samalla vaihtaa pari sanaa tuttujen ja naapurien kanssa. Samoin ku esim askartelutuotteet, paperit ja savet ja sellaiset, mitä lapset tarvii askartelussa, en ole osannut vielä ostaa netistä, ei ehkä ole löytynyt sellaista sopivaa nettikauppaa.

Yks huono puoli nettiostoksissa kuitenkin on. NImittäin se, että vähittäiskaupan raha virtaa ulkomaille. Ainakin pojan ostoksia seuratessa hän ei ole vähääkään kiinnostunut kaupan tai tuotteen alkuperämaasta, vaan ottaa mistä saa parhaiten ja edullisimmin. Itsekin huomaan, että vaateostoksissa rahat väkisin virtaa ulkomaille, ei kotimaiset kaupat pysty kilpaileen ulkomaisten kanssa millään! Ei valikoimalla eikä hinnalla. Se kotimaisuus pitäs arvottaa erikseen ostospäätökseen ni sitten. Tää on huono kansantaloudelle kyllä.

Tiedonhaun kannalta netti on tietysti mullistava. Ihan mieletön ilmiö, jota tuo oma teini ei voi käsittää ilmiöksi, koska ei oo elänyt aikaa ilman nettiä. Itse olen elänyt juuri sen taitteen ja se on todella ollut ilmiömäinen. Kaikki tieto on saatavilla tuosta vaan. Jotkut opetusalan ihmiset ovat olleet huolissaan tästä muutoksesta. Itse en ole lainkaan. Oikeastaan tämä ilmiö pakottaa ihmisiä oppimaan oma ajattelu, vielä valtavammassa tietotulvassa ei ole kuin yksi varmasti luotettava lähde ja se on oma sisäinen ääni ja intuitio. Lopulta voit kaiken tulvan keskellä palata vain siihen, mikään muu ei ole sinulle niin totta kuin se. Ehkä tämä kaikki johtaa siihen, että ihmiset on  niin hukasa että yhä useampi hakeutuu siihen mikä on varmasti totta eli sisimpäänsä ja luottaa siihen.